Somppa on innostunut maastoon lähdöstä
Aluks menin tosiaan liinassa sentakia,etten tiennyt miten somppa käyttäytyy pelkällä riimulla ja ravissa halusin että Milja on liinan toisessapäässä jos tamma vaikka saattais innostua,mutta nätisti meni liinassa ja ihan itekseenkin! :)
Somppa mulla maastomopedina
Kunnes tuli komplikaatio miljan ja hepan välillä niin vaihdettiin hepat loppumatkaks
Näin me true koulutuupparit mennään!
Kaikki tää pellolta otetut kuvat on (c) Milja
Nyt kuitenkin toiseen aiheeseen.
Oon aika arka uusien ihmisten suhteen ja en oo koskaan osannut kunnolla tutustua kehenkään.Milja on ollu aina sellanen jonkakaa oon voinut olla ihan millanen haluun,ei oo ollu mitää väliä millaset hiukset mulla on ollu tms.Se on nähny ku itken,nauran,suutun,oon ilonen,oon normaali,ilman meikkiä,ku oon meikannu,se on nähny mut ihan pöllähtäneenä yöllä ja aamulla ja se on auttanu mut monista pahoistaki tilanteista pois.Ok,ollaan tunnettu mun syntymästä asti,koska miljahan on siis mua kaksvuotta vanhempi. Miljankautta oon tutustunu tosimonii ihmisii ja alkanu uskaltaa vähän itekki olla muidenkanssa ja tutustuu ihmisii.
Nyt kaupungissakin voin olla muidenkanssa vaikka Milja lähtiski johonki eikä oo enää niin awkward olo. Oon yrittäny myös alkaa tutustuu ihmisii oma-alotteisesti vaikka menemällä juttelemaa facessa niille mutta se on vielä niin mun mukavuus alueen ulkopuolella,että en kyllä usein sitä harrasta. Myös eilen Milja oli yhen kaverinsa kanssa tässä meillä käymässä päivällä kun oon ite nyt ollu paripäivää kipeenä.Milja lähti käymää jossain joten se sen kaveri jäi meille ja joo aluks se oli aika outo tilanne mulle koska en tosiaan ees ihmistä tunne parikertaa vaan nähny ja tällein mutta mä selvisin! Ja musta tuntuu että kaikki uusien ihmisten tapaaminen jne on mulle nyt paljon helpompaa.
Tavotteena ois etten jossainvaiheessa enää jännittäis niin paljoo uusia ihmisiä ja pystyisin olee ihan rennosti jne uusissaki porukoissa.
Mitä muuten tykkäätte tästä fontista,onko selkeempi kun se edellinen?
"teit maailman vaikeammaksi, satuttavaksi, haluttavaksi..."
Tiedätkö, pystyn samaistumaan tuohon "hankala tutustua" -fiilikseen täysin. Siun ikäsenä olin ehkä vielä jopa huonompi siinä, en edes oikeastaan yrittänyt. Pikkuhiljaa on nyt keräilty rohkeutta ja nykysellään jopa saan tutustuttua ihmisiin yksinkin, joskin melko hitaasti ja alkuun se todellakin on oman mukavuusalueen ulkopuolella.. Hirmusti tsemppia sen asian suhteen! :)
VastaaPoistaOi,ihana kuulla että on muitakin ihmisiä jotka taistelee tän asian kanssa! En mäkään aikasemmin oo tehnyt tän asian eteen mitään,mutta nyt olen huomannut että niitä kavereita voi saada kun vähän viitsii itsekkin tutustua,eikä se loppupeleissä niin kuoleman vakavaa ole tähänmennessä ollut :'D
Poista