Miksi se hevosen suu pakotetaan pitämään kiinni,miksi ihminen on niin itsekäs?

Oon alkanu pohtimaa oikeen kunnolla turparemmejä ja niiden käyttöä.Ennen ei ollut mulla mitään väliä,että mitä remmejä hevosella oli kunhan toimi alla..tai luulin että toimi.Entisellä vuokrahevosella,Irlannin cob tamma Lyyli toimi todella kivasti ihan pelkällä riimulla.Tosin ei me mitään ihmeellisiä juttuja riimunkanssa tehty mutta nätisti kulki kuitenkin.Silloin aloin ajattelemaan kuolaimettomuutta joka on myös hyvä vaihtoehto.Palaten kuitenkin siihen turparemmiin.
Mitä hyötyä turparemmistä sitten on? Normaali turparemmi on vielä joissainmäärin ok,koska se auttaa pitämään tietynmallisia suitsia ja kuolaimia paikoillaan eikä sinänsä satuta mitenkään hevosta,ellei sitä oikeasti vedetä viimeisillä voimilla kireälle.Alaturpista en sensijaan ymmärrä.Olen itsekkin käyttänyt ala turpista hevosilla,ihan lähi aikoina mutta nykyään en enää sitä varmasti hevoselle laittaisi.

Alaturparemmillä hevosen suu ns.Lukitaan kiinni.Jotkut ihmiset perustelevat alaturpiksen käytön sillä,että hevonen puree kuolainta,aukoo suuta jne.Jos hevonen tekee niin tauotta kuolaimen kanssa,ihmisen tulisi mennä itseensä ja selvittää miksi hevonen tekee niin.Ehkä hevonen ei tykkää turparemmistä,se painaa tai häiritsee.Kaikelle käytökselle on varmasti syy.

'Turpahihnan tehtävänä on estää hevosta aukomasta suutaan liikaa ja siten helpottaa hevosen ohjaamista. ' -Wikipedia

Näinpä. Ei sitä monesti tule ajateltua,että miksi jotakin asiaa tarvitsee.Musta ainakin tuntuu,että ihminen on vaan niin laiska,oma hyväinen tai välinpitämätön,että sentakia käyttää lisäremmejä jotta päästään helpommalla. 'Ala turpis tuli suitsien mukana joten käytän sitä' Entä jos hevonen toimii ilman ala turpista tai turpista ei tarvitse ollenkaan? (Alaturparemmistä voi olla hyötyä enkä yleistä asiaa niin,että koskaan ei tuota kapinetta tarvitse tai voi käyttää)

Oma kohtaisia kokemuksia asiasta on tämänhetkisen vuokrahevosen kanssa.Hevosella on käytössä meksikolainen turpa osa,jonkakanssa ainakin omassa käytössä hevonen maiskutteli suutaan.Luin yhden blogikirjoituksen turpahihnoista ja aloin ajattelemaan,että mihin niitä kaikkia remmejä tarvitsee.Otin meksikolaisen osuuden pois ja kappas,hevonen ei maiskuttele lainkaan suuta,ei pure kuolainta ja toimii niinkuin ennenkin.

Kun minulla joskus tulee olemaan hevonen haluan ehdottomasti hevosen olevan kengätön ja kuolaimettomilla jopa ehkä kaulanarulla hallittavissa oleva.Tuohon tarvitsee aikaa ja kärsivällisyyttä,mutta se aina palkitaan. 

Omasta mielestä,hyväksi ratsukoksi voi kutsua hevosta ja ratsastajaa silloin,kun hevosella ei tarvitse käyttää piiskoja,vahvoja kuolaimia,monia remmejä jotta suuta ei auota tai monia ohjia jotta hevonen ei lähde alta...Luen paria blogia jossa hevosia ratsastetaan kaulanaruilla tai ilman mitään varusteita,siihen tavotteeseen haluan itsekkin joskus päästä ja nämä ovat mun mielestä todella kunnioitettavia ihmisiä,jotka näkevät myös pintaakin syvemmälle. 

Se on mahtava tunne,kun ensimmäisen kerran hevonen tulee itse sun luo,painaa pään alas tai tulee muutenvain lähelle ja painaa silmät kiinni sekä turvan vasten ja nauttii silityksistä.Vielä on pitkämatka hyvään luottamukseen,mutta pikku hiljaa hyvä tulee. Lyyli oli ja on mulle vieläkin hyvin tärkeä hevonen ja se opetti mulle paljon.Ei ratsastuksen kannalta mutta ihan muuten.Soni on tällähetkellä myös hyvin tärkeä ja rakas hevonen,enkä voi kyllä Lyyliä ja Sonia verrata keskenään.Molemmat ovat niin erilaisia mutta just oikeanlaisia mulle.Opettaa paljon,ehkä enemmän siinä psyykkisellä tasolla <3

Meille tulee muuten huomena uusi karvainen perheenjäsen,Tauno! :)

Taunosta Lisää varmaan huomena.